keskiviikko 21. syyskuuta 2016

BLASER ES 63 4/5 Radalla osa 1/2

Sylinterilukkoiseen metsästyskivääriin tottuneelle yhdistelmäaseen kohdistaminen avaa aivan uuden näkökulman lämpölaajenemisesta. Normaalipiippuisella sylinterilukkoisella kiväärillä jälleenladattujen patruunoiden käynnin testaaminen on joutuisaa verrattuna esimerkiksi haulikkorihlan patruunoiden käynnin testaamiseen. Haulikkorihlan kohdistamisessa oikean latauksen löytämiseksi täytyy varata aikaa. 

Ensimmäisellä ratakäynnillä olin mielestäni tietoinen yhdistelmäaseen taipumuksista osumakäyttäytymiseen piippujen lämmetessä. Vaikka haulikkorihlaani kohdistaessani pidin mielestäni riittävästi taukoa, niin siitä huolimatta osumat siirtyivät pikkuhiljaa taulussa kohti taulun yläreunaa. Ensimmäisen ratakäynnin jälkeen päätinkin, että samalla ratakäynnillä testaan vuorotellen myös muiden metsästyskiväärieni latauksia, jolloin haulikkorihlan piiput saavat varmasti jäähtyä riittävästi.
Etutukin ja piippujen yhteiselossa saattaa olla joissain tilanteissa vaikutusta aseen tarkkuuteen. Yhdistelmäaseet tulisikin kohdistaa ampumaradalla siten, että asetta tuetaan ammunnan aikana lukonkehyksen pohjasta, ei etutukin kohdalta. Kyseisellä kohdistusmenetelmällä vähennetään ampumaradalla mahdollisia aseen osumakäyttäytymiseen heikentävästi vaikuttavia tekijöitä. Joka tapauksessa ammuttaessa ase tulisi tukea etuosastaan aina samasta kohtaa.


Tässä aseessa tuenta mielellään lukkokehyksestä
Vanhempien keskieurooppalaisten haulikkorihlojen piiput on pääsääntöisesti juotettu kiinteästi toisiinsa kiinni. Juotettujen piippujen rakenne on mielestäni kestävämpi ja huoltovapaampi verrattuna etuheloilla varustettuihin haulikkorihloihin. Yleinen haulikkorihlojen piippujärjestys on haulipiippu ylhäällä ja luotipiippu alhaalla. Näissä lämpölaajeneminen tapahtuu pituussuunnassa. Pituussuuntainen lämpölaajeneminen aiheuttaa osumien hajontaa ylöspäin. 
Tänä päivänä suurin osa valmistettujen yhdistelmäaseiden piipuista on kuitenkin vapaasti värähteleviä, joissa kyseistä ongelmaa ei ilmene. Toisaalta kyseessä ei ole ongelma muualla kuin ampumaradalla. Lämpölaajenemisella ei ole merkitystä normaaleissa metsästystilanteissa. Haulikkorihlani eduksi havaitsin kivääriradalla kuitenkin sen, ettei kahden ensimmäisen laukauksen osumissa ollut merkittävää eroa. Tämä on hyvä juttu siinä mielessä, että joissain metsästystilanteissa saattaa joutua ampumaan enemmän kuin sen yhden laukauksen.
Radalla ollessani kokeilin myös Blaserin kääntöjalkojen toimivuuden. Testasin kohdistuksen pysyvyyden irrottamalla Swarovskin kiskollisen kiikaritähtäimen aseesta laukausten välissä ja kiinnittämällä uudelleen. Osumaeroja ei tullut ja kohdistus pysyi aiemmassa, joten kääntöjalat toimivat niin kuin ne on suunniteltukin.

Teksti ja kuva PO